Bergen x Uppsala: marraskuuta 2018

Lääkis

Kolme parasta ja kolme huonointa puolta lääkiksessä?

K: parhaat: on päässyt tutustumaan ihan huippuihin ihmisiin, yhteishenki ja yhteiset tapahtumat, pääsee oppimaan koko ajan lisää ja kehityksen huomaa konkreettisesti potilaita tutkiessa ja hoitaessa.

I: parhaat: opinnot etenee tietyssä järjestyksessä ja saadaan suoraan valmiit lukkarit, paljon samanhenkistä porukkaa ja oppii tosi mielenkiintosia juttuja

huonot: lyhyet lomat, opintojen joustamattomuus (poissaolojen korvaukset on ihan älyttömän vaativia välillä) ja välillä opetus menee ihan liian syvälle aiheeseen

Totuitteko alussa nopeasti lääkiksessä opiskeluun?

K: alussa kesti jonkin aikaa ennen kuin löysin itelleni sopivan opiskelutavan ja suosittelen kokeilemaan muutamaa, että löytää sen oikean! Klinikassa on ollut myös helpompi motivoitua opiskelemaan, koska on helpompi yhdistää lukemaansa oikeisiin potilastilanteisiin.

I: Mä luin pääsykokeisiin huomattavasti enemmän kuin mitä oon lukenut tentteihin lääkiksessä. Lääkiksessä oon panostanut enemmän niihin kursseihin, mitkä mua on oikeesti kiinnostanut. Tentteihin lukeminen vaatii silti paljon ja mä oon oikeastaan vasta viime vuonna löytänyt kokeilun kautta mulle itelleni parhaan tavan oppia.

Mitkä erikoisalat kiinnostaa teitä tällä hetkellä eniten?

K: anestesia ja KNK

I: gynekologia, synnäri, anestesia ja kirurgia

Mitä mieltä ootte sote-uudistuksesta?

Politiikka ei oo meiän kummankaan lempiaihe ja sote tuntuu olevan lähinnä poliittista taistelua, johon on käytetty ihan liian vähän aikaa ja asiantuntijoiden tietämystä.

Jos pitäis valita lääkiksen paras tapahtuma kaikista, niin mikä se ois?

K: Medixit ja Proffikset (meidän vuosijuhlat)

I: oman kurssin kurssibileet, Medixit ja Proffikset

Jos meette lääkäriin, niin kerrotteko siellä, että ootte lääkiksessä?

K: aika 50-50 menee tää kyllä! Joistain tulee sellanen fiilis et haluu kertoa ja toisten kanssa taas sellainen ettei missään nimessä halua.

I: jos se sattuu tulemaan esille esim. jos haluun jonkun tietyn reseptin.

Lääkiksen paras kurssi tähän mennessä (Turussa)?

K: anestesia ja KNK (korva-, nenä- ja kurkkutaudit)

I: oisin sanonu gyne täällä Ruotsissa, mutta Turussa anestesiologia ja KNK, tykkäsin myös patologiasta vaikka se olikin vähän turhan laaja kurssi

Onks lääkis kivaa?

K: ON! Vaikka kaikki ei lääkiksessä oo kivaa, niin tää on mun oma ala enkä vaihtais kyllä mihinkään toiseen! :)

I: On, oon jostain syystä pienestä asti tiennyt että haluun lääkäriks ja vaikka tää ei oo helppoa eikä edes hauskaa koko ajan, niin kokonaisuudessa tää on supermielenkiintosta ja haluun ehdottomasti työskennellä ja kehittyä tällä alalla tulevaisuudessa

Vaihto

Saatteko hyvin hyväksiluettua kurssit? Tippuuko omalta kurssilta alemmalle kun palaatte?

K: ei tipu kurssilta. Bergenissä ei opeteta lastenkirurgiaa, joten sen viikon joutuu korvaamaan C10 keväällä. Tän sai todella helposti otettua ryhmätoiveissa huomioon!

I: Opinnot Pohjoismaissa saa yleensä aika hyvin hyväksluettua, mut jotain korvauksia voi joutua tekemään. Uppsalassa on ilmeisesti aika samantyylinen opetussuunnitelma kuin Turussa, esim. lasten kirran tai neurologian suhteen en joudu korvaamaan mitään.

Voisitteko olla joskus ulkomailla töissä, esim. just Ruotsissa/Norjassa?

K: ehdottomasti!!

I: Ruotsi on yks mun mahdollisista vaihtoehdoista tulevaisuudessa.

Millaista opiskelu uudessa maassa on ollut?

K: todella virkistävää opiskella eri kielellä ja eri ympäristössä, kuin mihin on tottunut. On ollut hienoa tutustua ihmisiin maista, joissa on täysin erilainen opiskelukulttuuri kuin Suomessa lääkiksessä. Ylipäänsä ollut todella upea kokemus!

I: Hyvää vaihtelua! On ollut tosi kiva kokemus, varsinkin kun täällä Uppsalassa on paljon pienemmät ryhmäkoot kuin Suomessa. Oon tykännyt ihan hirveästi, kun on päässyt opiskelemaan ruotsiksi, vaikka se tuottaakin omaa lisäjännitystä.

Mikä on ollut parempaa vaihtokohteessa vs Turussa opiskellessa?

K: kansainvälisyys, englanti opetuskielenä, opettajat klinikassa olleet mun mielestä kiinnostuneempia opettamaan ja koska klinikassa ollaan yksinään saa henkilökohtaista ohjausta.

I: ruotsin kieli, pienet ryhmäkoot, klinikassa ollaan yksin eikä pareittain (vaikka välillä paria tuleekin ikävä) ja sairaalan henkilökunta on ollut kaikki ihan superystävällisiä

Onko teillä kova ikävä perhettä ja kavereita?

K: Parhaiden kavereiden ja perheen kanssa tulee vaihdeltua kyllä kuulumisia sen verran tiuhaan, että ihan kamalaksi ei oo kyllä koti-ikävä päässyt! Suomeen en kylläkään oo kaivannut yhtään, ihmisiä vain.

I: Puol vuotta on sen verran lyhyt aika ja Ruotsi sen verran lähellä, että oon käynyt Suomessa pari kertaa, niin ei oo tullut kauhea ikävä. Varsinkaan kun nykyään pystyy olemaan hyvin yhteyksissä teknologian avulla. Mut ootan kyllä paljon joululomaa Suomessa ja sitten vaihdon jälkeen jälleennäkemisiä kavereiden kanssa!

Mikä on ollut hankalinta vaihdossa?

K: liian nopeasti norjaa puhuvia on vaikea joskus ymmärtää

I: opiskelu ruotsiksi vaatii enemmän kun suomeksi ja klinikkapäivän lopuksi voi olla ihan puhki. Lisäks Ruotsissa on paljon kalliimpaa kun Suomessa, joten rahanmenoa ei voi estää..

Muut

Lempimaa?

K: tällä hetkellä sanoisin Norja

I: joku lämmin

Lempiväri?

K: mulla ei oo mitään vakiintunutta ehdotonta lempiväriä, mutta tykkään paljon mm. harmaasta, sinisestä ja punaisen eri sävyistä.

I: valkoinen, musta, sininen ja vaaleanpunainen

Lempikoirarotu?

K: shetlanninlammaskoira ja bordercollie (koirat on parhaita ❤️)

I: pomeranian, tosin tykkään about kaikista koirista ja eläimistä ylipäätään

Lempileffa?

K: katon todella paljon leffoja ja mulla on monta suosikkia riippuen millä fiiliksellä satun olemaan! Näin kauteen sopien mun joululeffasuosikit on Love Actually ja the Grinch.

I: aina mietin et pitäis tehdä joku lista hyvistä leffoista… Viimesin hyvä leffa minkä katoin oli Baby Driver!

Tykkäättekö matikasta?

K: pakko myöntää että kyllä. Viimeksi tänään luennolla laskettiin paljonko nesteitä tietyn painoisille lapsille tulee vuorokaudessa antaa ja olin aivan kikseissä!

I: joo, kauhee ikävä laskemista, vaikka en varmaan mitään enää osaiskaan

No kommenttia

Hyvää ruotsalaisuuden päivää (täällä tosin Gustav Adolfin päivää)! 😄

Multa on kyselty Instagramin puolella aika paljon mun ruotsin kielitaidosta ja miten osaan ruotsia niin hyvin, että pystyn opiskelemaan Ruotsissa. Totuushan on se, että mun tausta on ihan se tavallinen: aloitin ruotsin opiskelun 7. luokalla ja jatkoin lukiossa B-ruotsilla. Olin kuitenkin 9-vuotiaasta asti ollut kielipainoitteisessa koulussa ja opiskelin ensimmäisenä kielenäni saksaa, joten nämä molemmat seikat helpottivat ruotsin kielen oppimista. Lukion kävin luonnontiedelukiossa ja koska kävin niin paljon luonnontiedekursseja ja lisäksi luin useampaa kieltä, niin abivuonna kävin lähes kaikki loput ruotsin kurssini itsenäisesti. Ylppäreissä kirjoitin B-ruotsista laudaturin. Eli sinäänsä en ole opiskellut ruotsia mitenkään kovin paljon enemmän kuin muut, mutta oon aina tykännyt sen opiskelusta ja kokenut sen mulle helpoksi. Se tietty helpotti suuresti valintaa lähteä Ruotsiin vaihtoon, vaikka mun ruotsi ei todellakaan ole mitenkään täydellistä! Ennen kaikkea lähdin tänne just siksi, että halusin parantaa mun kielitaitoa.

Ajattelin nyt jakaa teille muutamia vinkkejä, mitkä on helpottanut mun ruotsin oppimista. Ensimmäinen vinkki ruotsin oppimiseen on ottaa ahkerasti osaa opetukseen jo peruskoulussa ja lukiossa, kun siellä sitä kuitenkin jo ”joutuu” opiskelemaan. Kaikkia kielet eivät kiinnosta ja vaikka kiinnostaisikin, ei niiden oppiminen ole välttämättä helppoa. Kielissä tasainen työskentely auttaakin paljon oppimiseen: jos teet läksyt viikottain, kertautuu kieli koko ajan. Koulussa saa myös monipuolisesti erilaista sanastoa ja harjoitusta, kun joutuu tekemään esseitä, erilaisia tehtäviä ja suullisia harjoituksia. Myöhemmissä opinnoissa esimerkiksi kansanopistossa tai yliopistossa voi ottaa myös kielten kursseja, jos ne omaan aikatauluun sopivat. Lääkiksessä kielten opiskelu on aika hankalaa, koska meillä on niin paljon pakollista ja esimerkiksi ruotsia on meillä vain yksi lyhyt kurssi. Jos kuitenkin kiinnostusta ja aikaa riittää, onnistuu kieltenkin opiskelu samalla.

Seuraava vinkki on ruotsinkielisten elokuvien ja sarjojen katselu sekä ruotsinkielisten tekstitysten käyttö! Tää vinkki toimii mulla itsellä ihan superhyvin. Nuorempana katselin esimerkiksi Muumeja ruotsiksi, koska tarinat olivat niin tuttuja, että juonessa pysyi mukana vaikka ihan kaikkea ei ymmärtänytkään. Ruotsinkielisiä leffoja ja sarjoja katsellessa korva oppii kuuntelemaan ruotsia ja samalla vastaan tulee sanontoja ja muita ruotsinkielisiä ilmauksia. Tämä sama toimii myös katsoessa esimerkiksi Netflixistä leffoja ruotsinkielisillä teksteillä, sillä käännöksissä käytetään yleensä juuri ruotsin kieleen sopivia ilmauksia. Suomessa leffateattereissa on myös aina tekstitykset molemmilla kielellä ja mä luen yleensä ne ruotsiksi. Täällä ruotsissa oon nyt katsonut koko ajan sarjoja ruotsinkielisillä teksteillä ja oon oppinut ihan hirveästi uusia sanoja ja sanontoja pelkästään sitä kautta!

Kirjoja ja muita tekstejä lukiessa huomaa mun mielestä oman kehityksensä parhaiten. Mä tilasin jostain syystä abivuonna itselleni Huvudstadsbladetin ja luin sitä päivittäin kotona. Se oli kyllä myöhemmin ajatellen tosi hyvää harjoitusta ylppäreitä varten! Lisäksi koulussa ja nykyään tulee luettua myös kirjoja ruotsiksi. Jos lukeminen ruotsiksi kiinnostaa, kannattaa aloittaa esimerkiksi itselle tutusta kirjasta, jonka juonen tietää jo. Lukiessa ei nimittäin kannata olla koko ajan sanakirja kädessä tarkistamassa jokaista tuntematonta sanaa, sillä silloin lukeminen alkaa tuntua liian hankalalta ja vaativalta. Mä luen lisäksi uutisia esimerkiksi Aftonbladetin appista, koska ne ovat lyhyitä tekstejä ja sanasto on suht helppoa ja yleishyödyllistä. Täällä oon lukenut myös oppikirjoja pääosin ruotsiksi. Lääketieteellinen sanasto on monin paikoin samanlaista ja siksi helppoa ymmärtää tai ainakin pystyy aika hyvin päättelemään, mistä on puhe.

Nykyään löytyy tietty myös useita eri sovelluksia, joiden avulla opiskella vaikka ja mitä kieliä. Mä käytin kesällä ennen Ruotsiin lähtöä Duolingoa, joka oli ihan ok kertausta. Oma kielitaito oli kuitenkin sen verran hyvällä pohjalla, että Duolingo kävi nopeasti tylsäksi, kun esimerkiksi sanasto toisti itseään aika paljon. Mutta suosittelen sitä kyllä kertaukseen ja varsinkin, jos oma ruotsi on ruosteessa. Mulle saa vinkata myös, jos on löytänyt jonkun muun hyvän appin kielten opiskeluun!

Google Translate ei varsinaisesti oo sovellus, mutta se on mulla jatkuvassa käytössä, jos en muista/tiedä jotain yksittäistä sanaa tai mietin, miten joku asia ilmaistaan. Pieni vinkki sen käyttöön on, että suomen sijaan kannattaa käyttää englantia käännöskielenä, niin menee huomattavasti useammin oikein! 😄

Paras vinkki kielen oppimiseen on mun mielestä kuitenkin käyttää sitä niin paljon kuin mahdollista. Aina tilaisuuden tullessa, lue niitä ruotsinkielisiä tekstityksiä ja tilaa Tukholman visiitillä kahvi ruotsiksi! Varsinkin puhumista oppii vain puhumalla. Suomalaiset on mun kokemuksen mukaan todella arkoja käyttämään muita kieliä ja yleensä ihan aiheetta. Se, että pystyt kommunikoimaan vieraalla kielellä, on tosi siisti juttu, joten uskalla käyttää sitä! Kaikki ei aina ymmärrä mitä sanot ja väärinkäsityksiäkin varmasti syntyy, mutta kyllä se siitä! Virheitä sattuu, mut onneksi niistä voi aina oppia ja totta puhuen muut ei kiinnitä niihin läheskään niin paljon huomiota kuin sä itse.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua ruotsin oppimisesta kiinnostuneille (tai sen kanssa tuskasteleville)! 😊

No kommenttia

Mulla on kuusi viikkoa lomaa tässä keskellä lukukautta, sillä muu vuosikurssi opiskelee mikrobilsaa, jonka mä oon käynyt jo Suomessa. Mikä oliskaan ollut parempi tapa aloittaa loma, kuin tekemällä visiitti (ensin Suomeen ja sen jälkeen) Bergeniin Karoa moikkaamaan! Norjassa vietin vajaat kuusi päivää, joihin sisältyi paljon kaikenlaista ohjelmaa.

Saavuin Bergeniin myöhään keskiviikkoiltana. Onneksi kentältä pääsi kätevästi keskustaan suoraan raitiovaunu Bybanenilla ja matka kesti n. 40 minuuttia. Ostin visiittini ajaksi Bergenin julkisen liikenteen (Skyss) appista seitsemän päivän lipun, joka maksoi vajaa 17 euroa.

Seuraavana aamuna lähdimme sitten haikkaamaan kahdelle Bergenin seitsemästä vuoresta: Fløyenille (399m) ja Rundemanenille (568m). Näille vuorille haikkaaminen ei ole kovinkaan hankalaa ja ihan normi juoksukengillä ja (vedenkestävillä) urheiluvaatteilla pärjää hyvin. Fløyenin huipulla on näköalatasanne, josta avautuu upea maisema koko Bergenin yli. Lyhyen kuvaussession jälkeen jatkoimme matkaa Rundemanenille. Huipulle päästyämme alkoi yllättäen aivan järkyttävä sade- ja raekuuro, jonka vuoksi alas matkattiinkin kylmissämme funikulaari Fløybanilla.

Illalla menimme Vaskeriet-nimiseen baariin, jossa oli silent disco! Discossa kaikilla oli omat kuulokkeet, joissa pystyi vaihtelemaan kahden kanavan välillä. DJ:t olivat paikan päällä ja kuulokkeiden väristä näki kumpaa DJ:tä kukin kuunteli. Oli ihan superhauska kokemus ja kerrankin baari-illan jälkeen korvat eivät soineet, kun äänenvoimakkuutta sai säädeltyä itse.

Torstain ja perjantain vietimme roadtripin merkeissä. Lähdimme aamulla ajamaan vuokra-autolla kohti Ålesundin kaupunkia Norjan virallista näköalareittiä pitkin. Norjassa on ympäri maata erikseen merkattuja näköalareittejä nimeltä “Nationale turistveger”, joita seuraamalla pääsee ihastelemaan Norjan parhaita maisemia. Matkaa kertyi ensimmäiselle päivälle reilut 500 kilometriä ja reittiin mahtui muutama lautta-ajelukin. Maisemat olivat koko matkan ajan ihan mahtavia ja reitillämme ajoimme parhaimmillaan 1060 metrin korkeudessa lumipeitteisillä huipuilla. Reitillä nähtiin mm. Geiranger-vuono, Hjelledalenin laakso, useita vesiputouksia ja idyllisiä pieniä kyliä vuorten lomassa.

Ålesundiin päästiin illalla jo pimeän tultua ja hotellilla käynnin jälkeen suunnattiin Nonna Lina-nimiseen italialaiseen ravintolaan, joka oli hyvä ja kohtuuhintainen Norjan hintatasoon nähden. Seuraavana aamuna ennen lähtöä käytiin vielä kiertelemässä kaupungilla. Ålesund on supersöpö 45 000 asukkaan satamakaupunki, jolla on mielenkiintoinen historia. Vuonna 1904 kaupunki paloi kokonaan ja se jälleenrakennettiin lähes kokonaan jugend-tyyliin. Ålesund oli toisen maailmansodan aikaan monien Norjan satamien tapaan natsi-Saksan valloittama, mutta vastarintaliike natseja vastaan oli siellä erityisen voimakas.

Takaisin Bergeniin ajoimme hieman lyhyempää, reilun 400 kilometrin reittiä. Vaikka se ei ollutkaan näköalareitti, niin maisemat oli silti ihan huippuja koko matkan ajan.

Roadtrip oli tosi kätevä tapa nähdä paljon upeita maisemia lyhyessä ajassa ja Norjan epävakaat sääolosuhteet huomioiden oli mukavaa tehdä se auton lämmöstä käsin. Reitin varrella on myös lähes koko ajan pysähtymispaikkoja, mihin voi jäädä ihastelemaan ja kuvailemaan maisemia. Hintaa roadtripille (vuokra-auto, hotelli ja bensat) tuli meillä yhteensä n. 290€.

Sunnuntaina oltiin sen verran poikki roadtripistä, että köllöteltiin vain kotosalla ja katseltiin Disney-leffoja. Illalla jaksettiin kuitenkin lähteä liikkeelle ja mentiin leffaan katsomaan First Man.

Maanantaina menimme kiertelemään kaupungille ja Bryggenin vanhalle satama-alueelle. Bryggenistä löytyy Bergenin yhtenä tunnusmerkkinä toimivat värikkäät talot, shoppailumahdollisuuksia ja ravintoloita. Se on yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Vaikka Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki, tuntuu se idyllisyytensä ja tunnelmallisuutensa vuoksi aivan pikkukaupungilta. Näin suomalaisena Bergeniä ympäröivät vuoret tuntuivat aivan uskomattomilta, enkä ihmettelekään, että monet asukkaista käyvät haikkaamassa niillä viikottain. Bergen oli täydellinen yhdistelmä kaupunkilomaa ja ulkoilmassa reippailua. Suosittelen lämpimästi muillekin! Tietty mulla oli myös oma, ihana matkaopas näyttämässä paikkoja 😘

No kommenttia

Sivut

Om oss

Følg/följ oss

Etiketter

Populær/populär

Arkiv