Bergen x Uppsala

  • Hjem/Hem
  • Om oss
  • Kontakt/a

Sivut


Nyt pukkaa pientä asuntoesittelyä! Mä sain mun asunnon Uppsalan yliopiston asuntotoimiston (Housing Office) kautta. Vaihtarit saa mun tietääkseni aina tätä kautta asunnon, mikä on tosi hyvä, sillä Uppsalassa on tosi tiukkaa opiskelija-asunnoista ja jonossa joutuu olemaan helposti yli vuoden! Monet asuukin täällä esim. yksityisellä alivuokralaisina. Mä tuskin olisin saanut yksiötä, jos olisin joutunut etsimään asunnon itse.


Mutta tosiaan, asun nyt yksiössä Eklundshovissa ja tykkään tästä tosi paljon! Sain ennen vaihtoa opaskirjasen, missä oli kattavasti tietoa asuntoon ja taloyhtiöön liittyen. Talot on rakennettu 2006, joten nää on aika hyväkuntoiset ja modernit. Asunnot on yksiöitä tai kaksioita, joissa on siis oma kylppäri ja keittiö. Käytävällä on siivouskomero, jossa on yhteiseen käyttöön mm. imuri. Pyykkitupa on myös yhteinen, mutta se toimii superkätevästi samalla kulkulätkällä, millä avataan ulko-ovi. Pyykkitupaan varataan aika kulkulätkällä eikä tupaan pääse sisään kuin varaamanaan aikana. Kaiken lisäksi sen käyttö on ilmaista! Kirjasessa oli myös pari kuvaa asunnosta, joiden perusteella täällä olisi ollut parvisänky eikä keittiössä uunia. Onneksi mun asunnossa on kuitenkin ihan tavallinen sänky ja keittiö on hyvin varusteltu mm. tuliterällä uunilla!


Muuten asuntoon saapuminen ei ollut ihan niin iloinen yllätys. 😅Asuntoa ei oltu siivottu kunnolla, kaapit oli täynnä edellisen asukkaan peittoja ja tyynyjä ja asunnosta puuttui hylly. Opaskirjan mukaan asunnoissa tehdään tarkastus aina poismuutettaessa, mutta en oikein usko että sitä on tehty. Näiden selvittely on edelleen kesken vuokranantajan kanssa, mutta toivotaan että nekin pian selviää! Nää on onneksi aika pikkuasioita verrattuna moniin kauhutarinoihin, mitä on kuullut muilta vaihtareilta täällä ja aiemmin.


Siivouksen ja IKEA-reissun jälkeen asunto alkoi kuitenkin näyttää ihan kodilta. Hankin asuntoon muutamien astioiden, kasvien ja muun sisustussälän lisäksi ison lipaston, rekin ja hyllyn säilytystilan lisäämiseksi. Muutoin tää olikin valmiiksi hyvin kalustettu. Välillä pitää kyllä muistuttaa itselleen, että täällä tosiaan tulee asuttua vain tammikuun puoleenväliin asti. 😂Esimerkiksi tohon keittiöön tekisi hirveesti mieli ostaa mattoa ynnä muuta! Lisäksi en kauheasti tykkää näistä upeista muovilaatikko- ja matkalaukku-sisustusratkaisuista. 😝 Mutta mun pitää muuttaa 1,5 kuukauden päästä remontin takia väliaikaisesti viereiseen taloon, niin en oo jaksanut purkaa ihan kaikkia tavaroita eikä mulla toisaalta oo niille muuta paikkaakaan. Noh, kai niitä pahempiakin sisustusmokia voisi olla 😄


Asunnon sijainti on mulle tosi hyvä, sillä tästä pyöräilee sairaalalle vain viitisen minuuttia. Suurimman osan ajasta mä kuitenkin vietän siellä, joten uskon että tuun olemaan tyytyväinen sijaintiin erityisesti pimeinä ja kylminä talviaamuina. Lähin ruokakauppa on 1,5km päässä ja mun kuntosali alle kilometrin päässä. Keskustaan pyöräilee joenvartta pitkin n. 10 minuuttia, joten sekään ei oo kaukana. Varsinkin nyt, kun on pyörä, pääsee joka paikkaan tosi helposti ja nopeasti. Eka viikko ilman pyörää oli aika puuduttava, kun esim. yliopiston päärakennukselle käveli puolisen tuntia ja aina paikalle saavuttaessa alkoi pukkaamaan hirveä jälkihiki 😅
Kaiken kaikkiaan oon ollut tyytyväinen tähän asuntoon ja oon myös ihan rakastunut Uppsalaan. Mulla on täällä myös varapatja, eli kaverit, tervetuloa kylään! 😉



Velkommen til mitt hjem! 😍
Asustan täällä Bergenissä yhdessä paikallisen ylioppilassäätiön (Sammen) asunnossa. Täällä kaikille vaihtareille on taattu asuntolapaikka, joten siitä ei onneksi tarvinnut stressata liikoja. Itse en edes yrittänyt lähteä etsimään asuntoa muuta kautta, joten en osaa yhtään sanoa kuinka helppoa/vaikeeta se olisi lopulta ollut. Paikalliset lääkisopiskelijat, joihin oon täällä tutustunut, asuu yleensä yksityisen kautta hankituissa kämpissä joko vähän isommilla kaveriporukoilla tai ainakin yhden kämppiksen kanssa.


Mun asuntola on nimeltään Grønneviksøren ja tää on yksi uusimmista opiskelija-asuntoloista. Tää on valmistunu v. 2013, joten puitteet on tosi modernit ja siistit. Kokonaisuudessaan tää asuntola on melko iso. Tää koostuu kahdesta vierekkäisestä rakennuksesta, joissa molemmissa on 8 kerrosta ja rappuja A:sta E:hen. Täällä on kolmen tyyppisiä asuntoja: soluja, yksiöitä ja kaksioita. Kun hain asuntoa, mun kategoria oli “single room” joka sisälsi kolmea erilaista asuntotyyppiä: oma huone + kylppäri ja jaettu keittiö 6hlö kanssa tai kolmen- tai neljän hengen solu. Näistä ei saanut itse valita, että mihin asuntoon haluaa.


Asun nyt neljän hengen solussa, jossa meillä kaikilla on oma huone ja jaetaan yhdessä keittiö ja kylppäri. Mun huone ja oikeastaan koko asunto on tosi kompakti, mutta ainakaan mua se ei oo yhtään haitannu! Päivät menee aikalailla sairaalassa tai luennoilla ja toisaalta en tullut tänne saakka vaan ihastelemaan mun opiskelijakämpän seiniä. 😄Oikeastaan parasta tässä asunnossa - sijainnin lisäksi - on mun mahtavat kämppikset! Tullaan kaikki tosi hyvin toimeen ja etenkin kahden kanssa oon viettänyt enemmän aikaa ja ollaan viikottain tehty jotain yhdessä, kuten käyty vaeltamassa tai ulkona syömässä. En kauheasti tykkää muutenkaan olla yksin, niin musta on tosi kiva, että voi keittiössä ruokaa laittaessa hengailla muiden kanssa ja vaihtaa kuulumisia.



Meidän asunto on kalustettu, joten täällä oli valmiina kaikkien huoneissa sänky, pöytä ja tuoli sekä vaatekaappi. Keittiössä meillä on ruokapöytä ja tuolit, mutta muutoin asunto oli aivan tyhjä ja onneksi tosi hyvässä kunnossa. IKEAsta mun mukaan lähti etenkin iso kasa keittiötarvikkeita ja mun omaan huoneeseen ostin mm. hyllykön ja muita säilytystarpeita.



Koska tää asuntola on niin uusi, on täällä ihania mukavuuksia, kuten lattialämmitys kylppärissä ja astianpesukone ❤️ Tässä meidän rakennuksessa on yhteinen iso pesutupa, johon pääsee samalla kulkulätkällä, jolla pääsee hissiin ja rappukäytävään.
Sijainniltaan tää asuntola on mulle ihan täydellinen. Tästä on 1km kävelymatka sairaalaan (pelkkää ylämäkeä kylläkin 💔 Kaskenmäki I miss u) ja ydinkeskustaan kävelee n. 20min hyvällä säällä. Mun lähimpään kauppaan on vain 400m ja se on myös auki sunnuntaisin (täällä ei kaupat lähtökohtaisesti oo auki sunnuntaisin poikkeuksia lukuunottamatta). Tästä pääsee myös tosi monen haikin lähtöpaikalle kävellen! 😊 Lisäksi mun huoneessa on onneksi ikkunat ulkoseinällä (kahdella on meidän ulkorappukäytävään) ja mun ikkunasta näkyy Fløyen ❤️
Siispä tosi hyvillä mielin asustelen täällä ja oon kyllä enemmän kuin tyytyväinen mun valintaani! 😊


Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia

Hejsan allihopa! Mä alan pikkuhiljaa olla asettunut Uppsalaan ja tänään aattelin kertoa mun kahdesta ensimmäisestä viikosta täällä. Saavuimme Ruotsiin laivalla mun äidin ja isosiskon kanssa lauantaina 25. elokuuta.  Ensin ajettiin Tukholmasta reilu tunti Uppsalaan ja käytiin hakemassa Segerstedthusetiin perustetusta Welcome Centeristä mulle asunnon avaimet, väliaikainen opiskelijakortti, tunnukset yliopiston sivuille ja infokansio.
Seuraavaksi suunnattiin asunnolle ja tarkastettiin, mitä kaikkea tarvitsisi laittaa ostoslistalle. Tämän jälkeen mentiin IKEAan ja ruokakaupoille, ja oon kyllä kiitollinen että oltiin autolla liikkeellä 😂 Viikonloppu menikin sitten asuntoa järjestellessä ja tavaroita purkaessa, IKEAssakin tuli käytyä loppujen lopuksi kolmesti... Ehdimme myös tutustua hieman Uppsalaan, kävimme mm. Tuomiokirkossa ja syömässä jokirannassa ihanassa kreikkalaisessa ravintolassa nimeltä Tzatziki.



Viikonlopun jälkeen alkoi orientaatioviikko, joka oli täynnä ohjelmaa. Eri tapahtumista sai itse valita mihin menee ja niillä sai täytettyä hyvin koko viikonpäivät aamupäivästä iltaan. Pääosin tapahtumat olivat eri Nationeiden (osakuntien) järjestämiä. Mä osallistuin muun muassa ”How to Sweden”-pikakurssille, kaverien ”speed-datingiin”, vaellusretkelle sekä beerpong- ja karaoke-iltamiin. Lisäksi ohjelmassa oli paljon muita pubi- ja ruokatapahtumia sekä erilaisia urheiluaktiviteetteja. Tarjolla oli tosissaan jokaiselle jotakin!



Lisäksi keskiviikkona oli yliopiston vaihtareille järjestämä Welcome Reception, jossa kerrottiin yleisesti yliopistoon liittyvistä asioista, kuten kirjastoista, terveydenhuollosta ja historiasta. Reception pidettiin yliopiston päärakennuksessa, joka on aivan mielettömän upea rakennus. Samassa rakennuksessa oli perjantaina Welcome Fair, jossa oli mukana kaikki Nationit, oppilaskunta, yliopiston terveydenhuolto ja monia muita opiskelijaorganisaatioita. Päärakennus oli aivan täyteen pakattu uusia opiskelijoita ja vaihtareita, jotka yrittivät selvittää eri Nationeiden ominaispiirteitä ja haalia samalla itselleen kasan karkkia ja muuta krääsää 😝



Tapasimme orientaatioviikolla myös muiden lääkisvaihtareiden ja meidän opetushoitajan kanssa. Hän kertoi meille lisää tulevista opinnoista ja vei meidät sairaalaan esittelykierrokselle, jolla selvisi mm. mistä löydämme sairaalavaatteet ja meidän pukukaapit. Silloin mietin, että en tule ikinä löytämään mihinkään sairaalassa, mutta kyllä se alkaa jo sujua! Meitä lääkisvaihtareita on tällä vuosikurssilla vain viisi, joista kaksi on itseasiassa ruotsalaisia, jotka opiskelevat Tanskassa. Mun lisäksi kaksi opiskelijaa on Saksasta ja onneksi he ovat mun kanssa nyt gynen kurssilla, niin on joku hengenheimolainen tässä uudella kielellä opiskelussa 😅


Seuraavalla viikolla päästiinkin tositoimiin gynekologian ja obstetriikan kurssin alkaessa. Ensimmäinen viikko oli luentoviikko. Luennot on tosiaan kaikki på svenska, mutta yllätyin, kuinka hyvin oikeasti ymmärsin asiat siellä! Tietty ymmärtämistä helpottaa tosi paljon se kun voi samaa aikaa lukea luentodioja ja kuunnella luennoitsijaa (ja googlailla niitä sanoja, joita ei vielä osaa). Huomasin joka päivä kuitenkin olevani aika poikki luentojen jälkeen, kun oli koko päivän joutunut keskittymään ihan eri tavalla kuin suomenkielisillä luennoilla. Keskiviikkona ja torstaina meillä oli luentojen lisäksi iltapäivällä palpaatioharkat. Niissä opeteltiin gynekologisen sisätutkimuksen tekemistä ja raskaana olevan naisen tutkimista. Suomessa näitä harjoiteltiin ensin harjoitusmalleilla, mutta täällä päästiin suoraan tutkimaan potilaita!
Uppsalassa käytetään opetuksessa yhtenä metodina ”problem-based learningia” eli tutummin PBL:ää. Perjantaina aloitettiinkin meidän PBL-ryhmän kanssa hommat, kun saatiin meidän potilastapaus ja pohdittiin yhdessä, mitä kaikkea tietoa tarvitaan tapaukseen liittyen. Tämän jälkeen ryhmäläiset opiskelee aiheista vielä itsenäisesti ja tämän viikon perjantaina sitten kasataan tietomme ja tehdään yhteenveto, joka esitellään muille ryhmille.



Opiskelujen lisäksi viikkoon mahtui onneksi muutakin tekemistä. Kävin ostamassa salijäsenyyden (vaihtareille 140€/lukukausi) ja hakemassa itselleni pyörän, ilman täällä ei selviä! Kaikki pyöräilevät Uppsalassa joka paikkaan ja käytetyistä pyöristä voi joutua maksamaan 70-100 euroa, kun uudet opiskelijat ovat apajilla. Onneksi mun tädin Tukholmassa asuvalla ystävällä oli käyttämätön pyörä, jota saan lainata ja samalla hakureissulla pääsin pikavisiitille pääkaupunkiin. Uppsalasta kestää junalla Tukholmaan vain n. 40 minuuttia ja Arlandan lentokentälle vain n. 20 minuuttia!
Uppsalassa on ihan mielettömän eläväinen opiskelijakulttuuri ja joka päivälle löytää halutessaan jotain tekemistä esim. nationeista. Tokan viikon aikana mä kävinkin Östgöta Nationin vohvelibuffassa ja Stockholm Nationissa järjestetyissä bileissä.



Parasta tähän mennessä Uppsalassa onkin ehdottomasti ollut nationit ja niiden monipuolinen ohjelma, uudet kaverit ja ihmisten ystävällisyys. On ollut tosi kiva päästä puhumaan ruotsia, kun täällä kukaan ei kommentoi, vaikka sanat menevätkin välillä vähän solmuun. Musta tuntuu, että usein esim. Tukholmassa ihmiset vaihtaa helposti englantiin, kun tajuavat ettet ole ruotsinkielinen, mutta täällä ei todellakaan 😄 
Ensi viikolla pääsette sitten kurkkaamaan millaisissa asunnoissa me asutaan! Vi ses snart 😊
Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
Norja/Erasmus
Sain tiedon kurssivahvistuksesta melko myöhään, vasta viimeisenä ilmoituspäivänä 15.6. Kurssivahvistuksen jälkeen Bergenin lääketieteellisen tiedekunnan yhteyshenkilö laittoi meille kaikille lääkisvaihtareille infopaketin, jossa kerrottiin tarkemmin mm. rokotuksista, MRSA- ja tuberkuloosi-testeistä, tervetulo-ohjelmasta sekä käytännön ohjeita, kuten mistä saa henkilökortin ja millä bussilla pääsee sairaalalle.

Kaikille Bergenin yliopiston vaihtareille oli luotu oma Facebook-ryhmä, johon kannustettiin liittymään ja itse liityin ryhmään heti kurssivahvistuksen jälkeen. Siellä innokkaimmat suunnittelivat vaellusretkiä ja etsivät kämppiksiään jo pari kuukautta ennen vaihdon alkua! Muutamiin käytännön asioihin ryhmästä onkin saanut hyviä vinkkejä. Bergenin yliopistolla on myös vaihtoblogi, johon paikallinen opiskelija on muutaman vuoden ajan tehnyt vaihtareille hyödyllisiä postauksia aina pakkausvinkeistä bussikortin hankkimiseen. Lueskelinkin myös sitä vaihtoon valmistautumisen yhteydessä.  

Asuntolahaku toteutettiin sähköisesti omassa järjestelmässään Bergenin opiskelijajärjestön Sammenin kautta. Norjassa kaikille vaihtareille on taattu asuntolapaikka, joten liikaa ei tästä onneks tarvinnut stressata. Haku avautui 1.4. ja hakemus tuli täyttää 1.5. mennessä. Hakemukseen sai laittaa kolme vaihtoehtoa mieluisuusjärjestyksessä. Vaihtoehtoja on monia: kalustamaton/kalustettu, soluasunto jaetulla keittiöllä/kylpyhuoneella, oma huone jaetuilla yhteisillä tiloilla, täysin oma asunto ja jopa useamman huoneen perheasunto. Syksyllä asuntolat ovat tupaten täynnä, joten joissakin vaihtoehdoissa kaksi vaihtaria asuu samassa huoneessa. Sijainnit vaihtelevat keskustasta hieman syrjäisempiin sijainteihin. Bergenissä toimii onneksi hyvät kulkuyhteydet opiskelija-asuntoloista yliopistolle. Itse halusin kalustetun, oman huoneen ja onnekseni pääsinkin sellaiseen! Tieto asuntotarjouksesta tuli jo 16.5. eli siis kuukautta ennen lopullista kurssivahvistusta. Asuntotarjous tuli hyväksyä viiden päivän sisällä, tai muuten olisi menettänyt asuntotakuun. Asunnon olisi saanut kuitenkin peruuttaa 15.6. mennessä, mikäli olisi käynyt huono tuuri, eikä olisikaan päässyt haluamilleen kursseille.
Vaihdon varmistuttua vuokrasin oman Turun asuntoni elokuun alusta vuoden loppuun.

Pohdimme vanhempieni kanssa alustavasti jo ennen lopullisia vahvistuksia, että miten olisi paras matkustaa Bergeniin, mikäli sinne syksyksi päädyn. Keväällä Finnair avasi Helsingistä suoran reitin Bergeniin, joten päätimme, että olisi helpoin lentää useamman matkalaukun kanssa suoralla lennolla. Hetken pohdimme myös autolla matkustamista, mutta päädyimme kuitenkin suoriin lentoihin niiden helppouden vuoksi.
Lopullinen vahvistus kurssille pääsystä tuli sopivasti ensimmäisenä palkkapäivänä, joten hankin oman menolippuni jo samana päivänä! Bergenissä Welcome programme alkoi jo torstaina 9.8., joten lensin sinne vanhempieni kanssa keskiviikkona 8.8.

Erasmuksen kautta apuraha maksetaan automaattisesti. Apuraha on päiväkohtainen, joten sen suuruus riippuu kohteesta sekä vaihtopäivien määrästä. Suurin osa (muistaakseni 80%) apurahasta maksetaan könttänä ennen vaihtoa ja loput maksetaan vaihtoraportin palauttamisen jälkeen.

Oon pienestä pitäen rakastanut kielten opiskelua (yhdessä vaiheessa musta piti tulla kieltenopettaja), joten yhtenä juttuna tästä vaihdosta odotan nimenomaan norjan kielen opiskelua! Opetus (luennot, ryhmätyöt, seminaarit) on englanniksi, joka on mulla todella vahva kieli, eli siitä en ota liikoja stressiä. Erasmus-ohjelmassa kaikkien tulee tehdä kielitesti maan opetuskielellä ennen ja jälkeen vaihdon. Tein siis testin englanniksi ja se oli todella helppo. Kuitenkaan kaikki potilaat eivät varmastikaan puhu englantia, joten heidän kanssa olisi tarkoitus kommunikoida norjaksi niin paljon kuin vaan pystyn! Oon opiskellut ennen vaihtoa muutaman viikon norjaa Duolingo-sovelluksen avulla ja kielessä on onneksi hyvin paljon samaa kuin ruotsissa. Toivonkin, että vaihdon jälkeen pystyisin kommunikoimaan norjaksi potilaiden kanssa ilman suurempaa jännitystä.

Ruotsi/Nordplus
Sain Uppsalasta tiedon vaihdon varmistumisesta jo hyvin aikaisessa vaiheessa, heti toukokuun alussa. Samalla sain tervetulokirjeen, jossa oli infoa ennen vaihtoa hoidettavista asioista. Pakollisia rokotuksia ja testejä ennen vaihtoa olivat MRSA-testi, keuhkojen röntgenkuva sekä MPR-, hepatiitti-B-, vesirokko- ja dtap-rokotteet tai serologiset testit sairastetusta infektiosta. MRSA-testin sain YTHS:ltä, keuhkojen rtg-kuvan vältin sillä perusteella, että olen saanut lapsena tuberkuloosirokotuksen (BCG). Myös muista rokotteista mulla oli valmiiksi todistus viime kesän Saksan vaihdon pohjalta. Silloin todistin sairastetun vesirokon mikrobilsan kurssilla tehdyllä serologisella testillä. 😄
Kirjeessä oli infoa myös Uppsalan osakunnista (Nationer) ja niihin liittymisestä. Osakunnista tulee varmasti lisää myöhemmin, kun pääsen tutustumaan niihin paremmin!

Tervetulokirjeen mukana tuli myös linkki asuntolahakuun, joka tehtiin Uppsalan yliopiston asuntotoimiston (Housing Office) kautta. Hakuaikaa oli pari viikkoa toukokuun lopussa ja hakemuksessa pystyi hakemaan kolmea asuntoa mieluisuusjärjestyksessä. Asuntoja oli paljon tarjolla eri tavalla varustelluista soluasunnoista yksiöihin. Asunnot olivat ympäri Uppsalaa, jotkut kampuksen vieressä, jotkut hieman kauempana. Koska mä kaipaan silloin tällöin myös omaa rauhaa, päädyin hakemaan pelkästään yksiöitä. Tärkeää oli myös pyöräilyetäisyys sairaalasta. Asunnon varmistumisesta tuli sähköpostia 11.6. ja asunnoksi tarjottiin ykkösvaihtoehtoani!
Koska olin kesätöissä Helsingissä, laitoin oman asuntoni Turussa vuokralle jo kesäkuusta lähtien. Vaihtoni kestää suunnilleen tammikuun puoleenväliin, joten asunto on vuokralla tammikuun loppuun asti.

Uppsalassa termin 9:llä yksi kolmasosa vuosikurssista käy naisten- ja lastentautien luennot englanniksi, mutta mä halusin ehdottomasti käydä nekin ruotsiksi. Sain heinäkuun alussa opetushoitajalta sähköpostia gynekologian ja obstetriikan kurssista, joka mulla on ensimmäisenä. Viestissä oli tietoa mm. lukujärjestyksestä ja ryhmäjaosta. Ennen vaihdon alkua en infoihin tutustumisen lisäksi tehnyt muuta kuin hain sähköpostilla majoitusta hajautusviikolleni, menen nimittäin lokakuun alussa yhdeksi viikoksi Gävlen sairaalaan!

Päädyin muuttamaan Uppsalaan autolla, koska vihaan pakkaamista yli kaiken enkä halunnut miettiä matkatavaroiden painorajoituksia. Niinpä lähdimme pe 24.8. mun äidin ja siskon kanssa Viking Linellä kohti Tukholmaa, tupaten täynnä oleva auto siis mukana laivassa. Seuraavana aamuna saavuimme Tukholmaan, josta ajoimme n. tunnin Uppsalaan. Asunnon avaimet sai hakea torstaista sunnuntaihin auki olleesta Welcome Centeristä, josta sai myös paljon muuta infoa. Orientaatioviikko alkoi ma 27.8. ja itse opiskelu ma 3.9.

Nordplussalla apuraha haetaan itse Medicin i Norden-verkoston kautta. Hakemus tehtiin Nordplussalta sähköpostiin tulleiden ohjeiden mukaan eikä siinä tarvinnut muuta kuin täyttää netissä tiedot omasta vaihdostaan. Apuraha maksetaan ymmärtääkseni könttäsummana syys-lokakuussa. Turun yliopisto lupaa Nordplussan kautta vaihtoon lähtijöille 300€/kk ja lisäksi matkatuen (330€). Nordplussan apuraha on hieman tätä pienempi, joten yliopisto maksaa apurahojen erotuksen. Siksi Nordplussan maksaman apurahan määrästä pitää laittaa vielä erikseen tieto Turun kv-tiimille.

En ottanut ennen vaihtoa kauheasti stressiä ruotsin kertaamisesta. Olin peruskoulun kielipainoitteisessa koulussa, jonka vuoksi mulla on ihan hyvä kielipää. Ruotsin oon aloittanut 7. luokalla ja lukiossa kirjoitin B-ruotsista L:n. Lukion jälkeen ruotsia on ikävä kyllä päässyt käyttämään harvemmin, minkä vuoksi kielitaito ei ole ihan samalla tasolla kuin silloin. Toisaalta lääketieteellistä sanastoa on tullut tässä lääkiksen aikana kerrytettyä enemmän. Harmi kyllä meillä on lääkiksessä vain yksi ruotsin kurssi. Onneksi kesätöissä mun osastolla oli muutama ruotsinkielinen potilas, joiden kanssa keskustelin ruotsiksi. Lisäksi oon kesän aikana pelaillut ahkerasti Duolingo-sovellusta, mikä on ollut ihan ok kertausta kieliopin suhteen. Vaikka mun ruotsi on ihan hyvällä tasolla, niin vähän kyllä jännittää mennä opiskelemaan ja kohtaamaan potilaita ruotsiksi! Mut erityisesti ruotsin lääkissanaston kohentaminen oli yksi syistä miksi hain vaihtoon ja toivon että viimeistään tammikuussa puhun ihan sujuvaa ruotsia myös sairaalan puolella!

PS. Kun lähdet vaihtoon, muista myöskin tehdä Kelaan opintotuen muutosilmoitus sekä asumistukihakemus ja hae korotettua opintolainaa. Vaihdossa ollessa opintotuki koostuu opintorahasta (250€) ja asumislisästä (Pohjoismaissa 210€) ja opintolainaa voi saada 800€/kk. Tee väliaikainen muuttoilmoitus maistraattiin ja jos haluat postisi vaihtomaahan, tee muuttoilmoitus myös Postiin. Käy hakemassa vaihdon ajaksi tarvitsemasi reseptilääkkeet apteekista, Kela-korvauksen saa haettua takautuvasti. Kannattaa myös selvitellä matka- ja kotivakuutusasiat ennen vaihtoa, niistä voit kysyä myös koti/kohdeyliopistostasi.
Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
Moikka ja terkut Bergenistä! Vaikea uskoa, että vaihtoa on takana vasta 2 viikkoa! Tällä hetkellä tuntuu siltä, että olisin ollut täällä jo ikuisuuden. Päivät ovat menneet ohi niin nopeasti, että ei voisi edes uskoa. Onneksi vaihtoa on vielä monta viikkoa edessä!
Saavuin Bergeniin keskiviikkona 8. elokuuta. Hotellille päästyäni hain avaimet asuntolaani, jossa käytiin heti tarkastamassa mitä kaikkea tarvitsee laittaa IKEAn ostoslistalle. Asun täällä opiskelija-asuntolassa, jossa meillä jokaisella on oma huone ja yhteensä 4 tyttöä jakaa keittiön ja kylppärin. Mun kämppikset ovat Tanskasta, USAsta ja Englannista.
Torstaina oli ensimmäinen päivä yliopiston virallisesta tervetulo-ohjelmasta, jossa käytiin läpi tärkeitä infoja liittyen kurssi-ilmoittautumiseen ja mm. turvalliseen vaeltamiseen Norjassa. Saatiin myös vinkkejä vaihtoon ja Norjaan liittyen aiemmin vaihdossa olleelta opiskelijalta sekä Virosta Norjaan muuttaneelta naiselta. Perjantaina oli vuorossa tutustuminen tiedekuntaan. Kaikki tiedekunnan vaihtarit (meitä on yhteensä n. 70, lääkisläisiä reilu 20) kokoontuivat Bergenin yliopistosairaalalle ja meille kerrottiin lisää tiedekunnasta ja Bergenistä. Saatiin pizzaa ja tutustuttiin vähän toisiimme ja osa vaihtareiden tutoreista (täällä mentorit) esittäytyi meille. Lopuksi meillä oli mentoreiden pitämä esittelykierros sairaalaan syövereihin: esim. mistä saadaan vaatteet, missä pukkarit ja ruokala sijaitsee ja mistä löytyy kirjasto. Lisäksi mun ensimmäisen viikonlopun ohjelmaan kuului kaupunkiin tutustumista, pakollinen kierros IKEAssa ja lopulta sunnuntaina asuntolaan asettautumista.

Kurssi alkoi virallisesti heti maanantaina ja ekat kaksi viikkoa meillä oli luentoja ja erilaisia pienryhmäharkkoja. Ekalla viikolla ei tarvinnut sen kummemmin miettiä miten vapaa-aikansa käyttäisi, sillä mentorit olivat järjestäneet kaikille tiedekunnan vaihtareille ns. “fuksiviikon” eli mentor-weekin. Joka päivälle ma-la oli erilaista ohjelmaa mm. pub crawl, fieldtrip ja “vaellus” Fløyenille, yhdelle Bergenin seitsemästä vuoresta. Vaihtareiden mentor-week oli yhdessä Norjan aloittavan lääkiskurssin kanssa, mikä oli musta tosi kiva juttu!
Bergenin yliopistolla on tosi paljon järjestettyä toimintaa ja erilaisia järjestöjä, joihin myös vaihtarit ovat tervetulleita. Vapaa-ajan järjestö organisoi sunnuntaina vaelluksen Bergenin korkeimmalle vuorelle, Ulrikenille. Meillä kävi sään kanssa ihan uskomaton tuuri ja kun päästiin huipulle, aurinko paistoi! Bergenin säästä oon saanut ennakkoon kuulla vaikka mitä kauhutarinoita, sillä kaupunki on yksi maailman sateisimmista kaupungeista. Vuoden aikana täällä sataa yli 200 päivänä vuodessa. Onneksi kohdalle on kuitenkin sattunut myös niitä aurinkoisia päiviä! Toisaalta toisina päivinä oon ollut erittäin kiitollinen kumisaappaista, vedenpitävistä takista ja repusta 😄


Tokalla viikolla luennot ja harkat jatkuivat. Päivät ovat vaihdelleet tosi paljon, esim. maanantaina oli melko pitkä päivä, kun taas keskiviikkona oli koko päivä vapaata (ja tietty satoi kaikista eniten…). Torstaina sitten sainkin tänne ekan vieraan, kun mun ihana ystäväni Jutta tuli kylään! ♥️
Viikonlopun ohjelmassa meillä oli perjantaina Fløyen-retki, josta takaisin tullessa kastuttiin aivan läpimäriksi! En oo koskaan ollut niin rankassa vesisateessa, joten eihän sille voinut kuin nauraa 😄 Lauantaina kierreltiin kaupungilla ja illan kruunasi Kygon keikka ♥️ Puitteet olivat aivan älyttömän hienot. Keikka oli ulkona vanhan linnoituksen pihalla, josta näki lavan takaa vuorille - only in Norway! Kygo on Bergenistä kotoisin, joten missään ei kyllä oltu säästelty ja saatiin nauttia ihan mahtavasta keikasta. Sunnuntaina otettiin köysiratahissi Ulrikenille ja nautiskeltiin Bergenin maisemista auringonpaisteessa - siispä ihan huikea viikonloppu takana!
Parasta tähän asti Bergenissä:
LUONTO. Oon aivan rakastunut tähän paikkaan. Vaikka olet ydinkeskustassa, niin näät vuoria ja luontoa ympärillä - amazing!
IHMISET. Kaikki vaihtarit ovat olleet ihan superihania ja paikalliset opiskelijat ovat olleet todella avuliaita kaikessa, missä ollaan saatettu tarvita apua.
VAELLUKSET. Vähän itsekin hämmästyin, mutta vaeltaminen on ihan sairaan kivaa! Mun tavoite on käydä kaikilla Bergenin vuorilla vaihdon aikana. Kuulemma lääkisopiskelijat saattaa käydä päivän aikana vaeltamassa jos on pitkä väli klinikassa/luennoilla... tähän on kyllä vielä pitkä matka 😄

Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia

Huom! Nämä ohjeet pätevät Turun yliopiston vaihtohakuun.

Oltiin molemmat tehty päätös vaihtoon hakemisesta jo opiskelujen alkuvaiheessa. Halusimme molemmat hakea Pohjoismaihin vaihtoon, sillä niissä suoritetut opinnot voi saada lähes tulkoon suoraan hyväksiluettua opintoihin Suomessa. Näin välttää putoamisen alemmalle vuosikurssille, mitä meistä kumpikaan ei toivonut. Meille paras sauma vaihdolle silloisella opetussuunnitelmalla oli 5. vuoden syksy. Myös 4. vuoden syksyksi voi hakea Pohjoismaihin vaihtoon opiskelemaan kirurgiaa ja anestesiologiaa ja saada ne hyväksiluettua. Muinakin ajankohtina on toki mahdollista hakea vaihtoon, mutta tällöin Suomeen palattuaan todennäköisesti tippuu sitten alemmalle vuosikurssille jatkamaan opiskeluja (vaihdon kestosta riippuen). Kuukauden mittaisista FiMSIC-vaihdoista Iitu kertoo lisää myöhemmin!
Turussa siirrytään tänä syksynä 5. vuoden osalta uuteen opetussuunnitelmaan, jossa sekä naisten- että lastentautien kurssit opiskellaan syksyllä. Tämä helpottaa vaihtoon lähtöä, sillä myös monissa vaihtokohteissa kurssit ovat saman lukukauden aikana. Ennen Turussa käytiin syyslukukaudella toinen kursseista ja toinen sitten kevätlukukaudella.


Vaihtohaussa on käytännössä kolme vaihetta.  
Ensimmäinen vaihe oli sisäinen haku kotiyliopistossa. Erasmuksen ja Nordplusin vaihto-ohjelmiin oli syyslukukaudella alkaviin vaihtoihin päähaku 15.1.-7.2.2018. Sekä Norjaan että Ruotsiin pystyi hakemaan molempien ohjelmien kautta. Hakulomake täytettiin sähköisesti ja sillä pystyi hakemaan 1-5 kohdeyliopistoon. Yliopistot laitetaan hakemuksessa mieluisuusjärjestykseen. Hakemukseen kuului virallisten henkilö- ja opiskelutietojen lisäksi motivaatiokirjeet (yksi A4 per kirje) ja opintosuunnitelma. Ne tehdään erikseen jokaiseen hakukohteeseen yleensä sillä kielellä, millä tulee opiskelemaan, eli Karon tapauksessa englanniksi ja Iitun ruotsiksi. Tosin Nordplussan kautta tehdään kaikki motivaatiokirjeet ruotsiksi, vaikka opiskelukieli kohteessa ei olisikaan ruotsi. Erityisesti motivaatiokirjeisiin kannattaa panostaa ja varata aikaa, sillä vieraalla kielellä siihen menee yllättävän kauan! Me tietenkin hiottiin meidän motivaatiokirjeitä yhdessä viimeisen hakupäivän myöhäiseen iltaan asti… Opintosuunnitelma lisätään motivaatiokirjeen loppuun ja se on käytännössä lyhyt lista kursseista, mitä ajattelee vaihdossa opiskelevansa. Kurssit löytyy yleensä googlailemalla kohdeyliopiston nettisivuilta. Motivaatiokirjeet tehtiin vain Turun yliopistoa varten, eikä niitä lähetetty eteenpäin vaihto-yliopistoon.

Toinen vaihe on haku itse kohdeyliopistoon. Se käynnistyy, kun saat kotiyliopiston kv-tiimiltä viestin vaihtopaikasta, eli kun sinut on alustavasti hyväksytty vaihtoon. Iitu sai tiedon Uppsalaan hyväksymisestä jo helmikuun lopussa pari viikkoa vaihtoon haun päätyttyä, Karolla kesti vähän pidempään ja tieto tuli viimeisenä ilmoituspäivänä maaliskuun puolivälissä. Tämän jälkeen me saatiin kohdeyliopistoista sähköpostilla hakuohjeet (Huom! Kaikki yliopistot eivät lähetä ohjeita erikseen).
Karo haki Bergenin yliopistoon sähköisellä järjestelmällä, jonka kautta valittiin haluamansa kurssit. Norjan kielen alkeiskurssille ei tarvinnut vaihtareiden ilmoittautua erikseen, vaan sille lisättiin automaattisesti hyväksymisen jälkeen. Lisäksi järjestelmään piti itse ladata skannattuna kopio passista sekä opintorekisteriote englanniksi. Järjestelmästä pystyi seuraamaan hakuprosessin vaiheita ja lopullinen hyväksyminen ilmestyi myös tähän järjestelmään.
Uppsalan yliopistoon haku tehtiin paperisella lomakkeella, joka vaikutti aluksi hieman hankalalta. Sitten kun lomaketta alkoi täyttämään, niin sekin selkeni! Hakemukseen laitettiin perustietojen lisäksi oma kuva, opintorekisteriote, tiedot kielitaidosta ja täytettiin opintosuunnitelma Uppsalassa käytävistä kursseista. Paperit skannattiin allekirjoitettavaksi vaihtotiimille, joka lähetti ne eteenpäin Uppsalaan. Tätä ei missään nimessä saanut tehdä itse, sillä tällöin yliopisto ei olisi hyväksynyt hakua. Viralliset vahvistukset ja hyväksymiskirjeet tuli Iitulle 1.5. ja Karolle 15.6. Kohdeyliopisto siis päättää opiskelijavaihdon hyväksymisestä, eli vahvistus Turun päässä ei vielä tarkoita varmaa paikkaa.


Kolmannessa vaiheessa prosessi jatkuu vielä kotiyliopiston päässä. Opintosuunnitelma (Learning Agreement) tehdään paperisena versiona, johon kirjataan vaihdossa käytävät kurssit ja niistä saatavat opintopisteet sekä pyydetään allekirjoitukset kyseisten oppiaineiden opettajilta. Opintosuunnitelma palautetaan kv-tiimille. Lisäksi vaihtoon saa apurahan. Erasmuksessa apurahaa ei tarvitse hakea erikseen, Nordplussassa se haetaan itse. Lisää näistä myöhemmin toisessa postauksessa!

Pitkä ja asiapitoinen postaus, huh! Toivottavasti tästä on kuitenkin hyötyä mahdollista vaihtoa suunnitteleville. Ainakin meistä hakuprosessi tuntui aluksi kauhean epämääräiseltä ja hankalalta. Jatkuvasti oli pieni epävarmuus siitä, että unohtaa jonkun deadlinen tai lomakkeen ja menettää vaihtopaikkansa tämän vuoksi. Kannattaakin laittaa päivämäärät ylös ja olla ajoissa hoidettavien asioiden kanssa. Lisäksi Turun kv-vaihtotiimi auttoi todella paljon, myös niissä tyhmimmissä kysymyksissä. Loppujen lopuksi asiat selkeni, kaikki meni hyvin ja vaihto on nyt molemmilla edessä! ☺️
Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
Näin aluksi ennen itse vaihtoaiheisia postauksia ajateltiin kertoa vähän lisää meistä. Ollaan siis molemmat samalla vuosikurssilla Turun lääkiksessä ja aloitettiin meidän opinnot vuonna 2014. Lukion ja lääkiksen välissä kumpikin piti pari välivuotta. Iitu muutti Turkuun vuotta aiemmin ja opiskeli kemiaa yliopistossa. Karo opiskeli vuoden TTY:llä Tampereella ja muutti Turkuun lääkiksen alkaessa.

Vastuutuutorit
Silloisen biolääkiksen vastuutuutori Katan kanssa ♥
Meidän ystävyys alkoi oikeastaan vasta ykkösvuoden lopulla, kun meistä tuli yhdessä päävastuutuutoreita. Oltiin vietetty aikaa samoissa kaveriporukoissa jo aiemmin, mutta alettiin tutustua toisiimme kunnolla vasta tuon pestin myötä - toisen kanssa kun piti viettää melko paljon aikaa kaikenlaisen suunnittelun ja järkkäilyn merkeissä. Lisäksi toisen vuoden syksy alkoi siten, että Iitu asusti remontin vuoksi Karon sohvalla kolmisen kuukautta. Vastuuhommissa olisi muutenkin pitänyt olla aina samassa paikassa yhtä aikaa, niin ajateltiin että päästään helpommalla, kun myös asuttiin yhdessä. Fiaskohan siitä olisi voinut tulla, kun laittaa kaksi ei-(vielä)-niin-hyvää ystävää asumaan yhdessä yksiöön, mutta niin ei onneksi käynyt! Siinä sitten pikkuhiljaa tajuttiin että kappas, mehän ollaan ihan yhtä hulluja tyyppejä kumpikin ja meillä synkkaa todella hyvin. Siitä se sitten oikeastaan lähti ja tähän mennessä ollaan tehty vaikka mitä yhdessä!

Matkalla Hämeenkadun approon 2. vuoden syksynä
Kakkosvuoden jälkeen oltiin kuukausi Porin kaupunginsairaalassa kesätöissä lääkäriharjoittelijoina ja asuttiin jälleen yhdessä - tällä kertaa sairaalan asuntolassa. Kolmannen vuoden keväällä siirryttiin vihdoin kahden preklinikkavuoden jälkeen klinikkaan. Meidän vuosikurssilla jokainen saa ennen jokaista lukukautta toivoa omaa klinikkaparia, joista sitten kurssin isäntä/isännät muodostaa uudet klinikkaryhmät. Ollaan oltu toistemme klinikkaparit alusta alkaen, joten ollaan koettu yhdessä niitä klinikan parhaita ja kamalimpia paloja. Ollaan selvitty toistemme tuella mm. ekoista potilaista, kiusallisista hetkistä päivystyksessä, seiskan leikkaussaliaamuista sekä hajautusviikoista Porissa ja Vaasassa. On tosi iso apu, että päivän jälkeen voi jakaa näitä juttuja parhaan kaverin kanssa ja sen takia ollaankin varmaan tähän saakka selvitty klinikasta kunnialla! Me luetaan usein myös tentteihin yhdessä ja kuulustellaan toisiltamme tenttialueen aiheita. Tänä keväänä meidän kolme isoa lopputenttiä olivat kahden viikon sisään, minkä vuoksi käytännössä asuttiin toukokuu yhdessä kirjastossa. Vain lätkän MM-pelit ja kuninkaalliset häät toimivat lukutaukoina (ehkä myös muutamat päiväunet ja kännykän selailut..)!

Eka klinikkaviikko ikinä, vieläpä hajautuksessa Porissa!
Myös vapaa-ajalla vietetään tosi paljon aikaa yhdessä. Kuulutaan esimerkiksi molemmat lääkiksen jäsenpalvelutoimikuntaan eli JPTMK:hon, joka järkkää erilaisia tapahtumia ja bileitä kandiseuralaisille sekä poikkitieteellisesti. Käydään muutenkin yhdessä paljon eri tapahtumissa pitämässä hauskaa. Meidän vakkaritapahtumia on mm. Akateemisen mölkyn MM-kisat ja tietenkin Ruisrock.
Rakastetaan molemmat matkustelua, mutta valitettavasti opintojen ohella sitä ehtii tehdä aivan liian vähän. Yhdessä ollaan kuitenkin ehditty reissata perus Tallinnan ja Tukholman lisäksi Lontoossa. Vuosikurssin kanssa ollaan oltu kurssimatkalla Pietarissa ja ensi keväänä mennään Albaniaan. Tarkoituksena olisi viimeistään ensi vuonna reissata johonkin muuallekin yhdessä! Tämän lisäksi meitä yhdistää moni muukin juttu, joista yhtenä voisi mainita rakkauden erilaisiin meemeihin, joita lähetetään toisillemme päivittäin... Ollaan myös tutustuttu meidän seikkailujen yhteydessä ihan mahtaviin tyyppeihin, joista on tullut meille todella läheisiä ystäviä.

Ruisrock 2018
Idea tälle yhteiselle blogille lähti jostain puoliläpällä tehdystä heitosta (kuten meidän parhaat ideat aina), kun tehtiin yhdessä meidän motivaatiokirjeitä vaihtoa varten ja huomattiin yliopiston sivuilta, että tällainen olisi vaihtoehtona vaihtokertomuksen sijaan. Siitä ajatus sitten lähti kehittymään ja kun alettiin tätä ihan tosissaan miettimään, niin sehän vaikutti loistavalta idealta! Ollaan kuitenkin eletty tätä prosessia yhdessä tammikuusta saakka, joten blogin välityksellä voidaan kivasti jakaa meidän kokemuksia toistemme lisäksi meidän perheille, kavereille, tutuille ja muille kiinnostuneille, vaikka ollaankin eri maissa.

Loppuun vielä muutama Q&A!

Lempimatkakohde?
K: vaikea valinta, mut kyllä se ykkönen taitaa olla Lontoo
I: käydyistä kohteista Bali, tulevista kohteista Australia
Mikä toisessa on parasta?
K: Iitun kanssa on aina hauskaa vaikkei edes tehtäisi mitään ja nauretaan meidän surkeelle läpälle yleensä kaksistaan vedet silmissä. Lisäksi ollaan oltu jo sen verran kauan läheisiä, että Iitu on yksi niistä harvoista ihmisistä kenen kanssa voin olla täysin oma itseni kaikkien huonojenkin puolien kera! :)
I: Meillä on Karon kanssa sellanen yhteys, että tiedetään heti mitä toinen ajattelee eikä tarvitse osata edes muodostaa sitä sanoiksi. Karo ei ikinä tuomitse mun jatkuvia hullutuksia. Lisäksi se on yksi harvoista ihmisistä kenelle voin kertoa about kaiken. Sen takia meidän ystävyys ei voikaan ikinä päättyä, koska Karo tietää ihan liikaa!
Miksi hait vaihtoon?
K: oon pienestä pitäen matkustellut mun perheen kanssa ja vaan yksinkertaisesti rakastan olla ulkomailla! Halusin jo lukiossa vaihtoon, mutta jotenkin prosessi jäi ajatuksen tasolle. Oon aina halunnut muuttaa (ainakin joksikin aikaa) ulkomaille asumaan ja pääsin itse asiassa lukion jälkeen Skotlantiin opiskelemaan. En kuitenkaan lähtenyt lääkishaaveen vuoksi - onneksi! Silloin jo päätin, että sitten kun oon lääkiksessä, niin lähden vaihtoon ja nyt siihen oli paras mahdollisuus.
I: olin ajatellut jo lukiossa lähteä vaihtoon, mutta se jäi sikseen kilpacheerleading-harrastuksen ja lukion vaihtamisen takia. Matkustelu on ollut osa mun elämää aivan pienestä asti ja olin pitkään meidän perheessä ainoa, joka ei ollut asunut ulkomailla. Tiesinkin lääkikseen hakiessa, että haluan siellä sitten vihdoin vaihtoon. Uusiin kulttuureihin tutustuessa oppii itsestään ja myös lääketieteestä paljon. Lisäksi halusin parantaa mun kielitaitoa.
Miten valitsit vaihtokohteesi?
K: oon tullut tulokseen, että oon sisäisesti varmaankin britti xD Siinä maassa jokin on vetänyt mua aina puoleensa ja haluaisin vielä joku päivä sinne asumaan. Vaihtoon lähtö Britteihin olisi tarkoittanut kurssilta putoamista, mitä en halunnut. Päädyin siis Pohjoismaista Norjaan, sillä siellä on opetus englanniksi. Ajattelin, että opetuskielen myötä Norjaan varmaan tulee vaihtareita myös muualtakin kuin Pohjoismaista, mistä itse tykkään tosi paljon. Lisäksi oon aina halunnut käydä Norjassa, joten miksei sitten kertaheitolla menisi sinne pidemmäksi aikaa!
I: Ruotsi on aina ollut mulle helppo kieli, mutta haluaisin saada sen sujuvaksi myös sairaalasanaston suhteen. Ruotsi on kiva maa ja oon ajatellut, että voisin jossain vaiheessa muuttaa sinne pidemmäksikin aikaa tekemään töitä. Uppsala valikoitui varmaankin sen vuoksi, koska mun hyvä ystävä valmistui sieltä lääkäriksi ja oli aina kehunut kaupunkia. Lisäksi Uppsala on vähän samanlainen kuin Turku, sopivan kokoinen opiskelijakaupunki, jota halkoo kaunis joki.
Tulevaisuudensuunnitelmat?
K: tällä hetkellä näkymät on aika kivat! Ensi kesän työt on jo sovittu ja sen jälkeen onkin enää vuosi lääkistä jäljellä (omg!). Valmistumisen jälkeen haluaisin muuttaa Helsinkiin tekemään terveyskeskuspalveluita minimissään 9 kuukautta, jotka vaaditaan kaikkiin erikoislääkäritutkintoihin alasta riippumatta. Erikoistumista ajattelin miettiä sitten ihan tosissaan tk-palveluiden jälkeen. Tällä hetkellä jos saisin päättää, niin erikoistuisin anestesiologiaan. Edelleen toi ulkomaille muuttaminen kyllä houkuttelee aikalailla, joten saapa nähdä mihin tie vie! :)
I: Odotan ihan superinnolla tulevaa lukuvuotta, sillä naistentaudit on ollut ykkösvuodesta lähtien mua eniten kiinnostava erikoisala. Tänä lukuvuonna olisi tarkoitus saada myös valmiiksi mun syvärit gynekologialle. 5. vuoden jälkeinen kesätyöpaikka on jo sovittu ja sen jälkeen starttaakin viimeinen vuosi lääkiksessä. Valmistumisen jälkeen toivottavasti pääsen muuttamaan takaisin pk-seudulle tekemään 9kk tk-palvelut. Sen jälkeen kiinnostaisi erikoistua gynekologiaan ja synnäriin, mutta saa nähdä mitä erikoistumisuudistus tuo tullessaan! Lisäksi toivon, että pääsisin toteuttamaan mun matkusteluhaaveita lisää lähivuosina. Ja haluun myös paljon lemmikkejä <3
Share
Tweet
Pin
Share
No kommenttia
Newer Posts

Om oss

Om oss
Hej! Me ollaan Karo ja Iitu ja opiskellaan Turun lääkiksen 5. vuosikurssilla. Syyslukukausi vietetään molemmat tahoillamme vaihdossa: Karo Bergenissä, Iitu Uppsalassa. Blogissa kirjoitamme vaihtoon liittyen kaikesta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa seuraamaan!

Følg/följ oss

  • instagram Karo
  • instagram Iitu

Etiketter

  • bergen
  • uppsala
  • vaihto

Populær/populär

  • Tips att lära sig svenska
    Hyvää ruotsalaisuuden päivää (täällä tosin Gustav Adolfin päivää)!  😄 Multa on kyselty Instagramin puolella aika paljon ...
  • Bergen, baby
    Mulla on kuusi viikkoa lomaa tässä keskellä lukukautta, sillä muu vuosikurssi opiskelee mikrobilsaa, jonka mä oon käynyt jo Suomessa. Mikä ...
  • Q&A
    Lääkis Kolme parasta ja kolme huonointa puolta lääkiksessä? K: parhaat: on päässyt tutustumaan ihan huippuihin ihmisiin, yhteishen...

Arkiv

  • marraskuuta 2018 (3)
  • lokakuuta 2018 (2)
  • syyskuuta 2018 (3)
  • elokuuta 2018 (3)
Turku Bergen Uppsala

Created with by BeautyTemplates | Distributed by Blogger